Vuosi on vaihtunut – missä mennään Parikkalassa tammikuussa 2021

Parikkalan kunnan väestö- ja työpaikkakehitys on pitkään muiden Itä-Suomen kuntien tapaan ollut laskeva ja tulee sitä tekemään jatkossakin. Vaikka elinkeinojen kehittämiseen panostetaan, on edellä mainittu realiteetti otettava huomioon arvioitaessa toimenpiteitä kunnan kehittämiseksi ja siihen liittyen talouden tasapainottamiseksi.

Akuutti ja kuntatalouden kannalta haasteellisin tekijä on Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin jäsenkuntaosuuksien kasvu. Vaikka muita menoja on pystytty karsimaan, on tulevilla kuntapäättäjillä vaalien jälkeen edessään kuntastrategian ohella talouden tasapainottamisohjelman vahvistaminen, jonka vaikutukset henkilöstöön ja palvelutarjontaan ovat väistämättä merkittävät. Henkilöstön ulostulo avoimen kirjeen muodossa kertoo huolestuneisuudesta ja epävarmuudesta työpaikan säilymisen osalta. Tiivistyvä yhteistyö pääluottamushenkilöiden kanssa vahvistaa tiedon kulkua ja on osa muutoksen johtamista.

Tulevaisuuden ennustaminen puhumattakaan katteettomista lupauksista on juuri nyt todella haasteellista. Korona vaikuttaa rajoitusten ja hyvinvointimme turvaamisen ohella talouteen vielä pitkään ja elämme tietyllä tavalla poikkeusaikaa ainakin tämän vuoden. Onneksi valtionosuudet tilannetta väliaikaisesti keventävät ja tätä vuotta koskeva talousarvio on alijäämäinen vain yhden kuntaveroprosentin verran. Jatkossa valtion tuki kunnalle ei tule pysymään nykyisenä. Päinvastoin valtion on velanotosta vähitellen siirryttävä taloutta tasapainottaviin toimenpiteisiin.

Kunnan mahdollisuudet investoida ovat valmistumassa olevan jätevedenpuhdistamon ja rakennettavan koulun jälkeen rajalliset ja vuositasolla korkeintaan 1-2 milj. euron luokkaa. Jatkossa velan ohella joudumme vastaamaan lisääntyvistä vuosittaisista poistoista, jotka muutamassa vuodessa syövät tällä hetkellä kohtuullisessa kunnossa olevan taseen. Tyhjäksi jäävät tai vajaakäytöllä olevat kiinteistöt rasittavat taloutta jatkossa vielä nykyistäkin enemmän. Tämän haasteen selättämiseksi tarvitaan päättäjiltä kykyä nähdä tulevaisuus realistisesti.

Hyvinvointialueen synty, siihen liittyvät kiinteistöratkaisut ja maatalouslomituksen hallinnon uudistus kuvaavat koronan ohella vain esimerkkinä mainiten toimintaympäristön muutosta, johon kunnan on reagoitava. Joka tapauksessa varhaiskasvatus, koulutus, vapaa sivistystyö ja elinvoiman vahvistaminen ovat tulevan peruskunnan ydintehtäviä. Jatkossa hyvinvointialueen myötä kunnan tehtäväkenttä selkiytyy, mutta samalla kunnan taloudelliset toimintaedellytykset kapenevat. Pääosa nykyisestä kuntaverosta ja huomattava osa valtionosuuksista siirtyvät valtionvarainministeriön ohjaamana hyvinvointialueille, joille saattaa jossakin vaiheessa tulla myös verotusoikeus.

Ehkä yksinkertaisin ratkaisu kuntapalvelujen kehittämiseksi on tiivistyvä ja monipuolinen yhteistyö Rautjärven kunnan kanssa. Vaikka korona kurittanee Venäjää pitkään ja vaikuttaa kaikkeen yhteistyöhön, on rajanylityspaikkahankkeen realisoituminen todella toivottavaa, vaikka sen varaan emme voi kunnan tulevaisuutta rakentaa. Ehkä kotimaan matkailun ja siihen liittyvän palvelutarjonnan kehittäminen piristää seutukuntaamme myös ensi kesällä.

Tehdään yhdessä Parikkalasta entistä parempi ja vetovoimaisesti. Muutosta ja sen väistämättömyyttä emme pääse karkuun. Toisaalta monet asiat ovat meillä paremmin kuin yleensä ajatellaan. Täällä on hyvä asua, elää ja yrittää.

Toivotan kuntalaisille toivorikasta alkanutta vuotta 2021.

Vesa Huuskonen

Kunnanjohtaja