Hyvä juhlaväki!

Kiitos kutsusta juhlapuhujaksi Kirjolan koulun ja lukion itsenäisyysjuhlaan. Koen tämän tehtävän kunnanjohtajana etuoikeutena. Tilaisuuden ohjelmassa on mukavalla tavalla yhdistetty historia, perinne ja tämä päivä. Tuomalla näkemykseni itsenäisyyteen haluan osaltani vaikuttaa siihen, mitä te lapset ja nuoret olette mieltä itsenäisyydestä. Toivon, että myös oppitunneilla keskustelette asiasta. Menneisyyden tunteminen auttaa meitä ymmärtämään tilannetta vuonna 2018. Sen avulla voimme olla myös kiitollisia siitä, mitä meillä on ja nähdä Suomen ja kotiseutumme tulevaisuus valoisana.

Itsenäinen Suomi täyttää huomenna 101 vuotta. Reilut sata vuotta sitten Suomen julistautuessa itsenäiseksi oli I MS juuri päättynyt ja Venäjällä riehui vallankumous. Maassa oli venäläisiä joukkoja, jotka eivät olleet välttämättä kenenkään johdossa. Tilanne oli sekava. Tuskin kuitenkaan maaseutukunnissa ja täällä Parikkalassa mietittiin Euroopan tilannetta tai itsenäisen valtion kehitystä. Päivittäisistä askareista selviytyminen vaati tuolloin ponnistuksia, eikä reaaliaikaista tietoa maailman tapahtumista ollut.

Itsenäisen Suomen alkutaival oli vaikea. Venäläisten joukkojen karkottamisesta alkanut vapaussota kehittyi sisällissodaksi ja olosuhteet vakautuivat vähitellen vasta loppuvuodesta 1918. Sotaväen rinnalle saatiin toimiva poliisi, rajavartiolaitos ja tulli, jotka kaikki ovat valtion perustehtäviä ja joiden tehtävänä on kansalaisten turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa.

Itsenäisessä Suomessa järjestettiin ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat vaalit tasan sata vuotta sitten, jolloin Suomen kansallinen eheytyminen alkoi. 100-vuotta sitten kuntavaalit olivat myös lähidemokratian kannalta merkittävät ja loivat pohjaa kuntien ja suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen. Tiistaina 4.12. oli ensimmäistä kertaa liputuspäivä, jolla juhlistetaan suomalaista demokratiaa. Demokratia tulee sanoista ”demos”, tavallinen kansa ja ”kratos” hallita. Sen mukaisesti kunnissa ja meillä Parikkalassa käyttää valtaa kuntalaiset. Vaalien kautta äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet. Lapset saavat äänensä kuuluviin vanhempiensa välityksellä ja nuoret voivat sen ohella tukeutua nuorisovaltuustoon, mikä meillä Parikkalassa tunnetaan Nuorten toimikuntana.

Suomi oli ennen II MS pinta-alaltaan suuri, mutta väestöpohjaltaan varsin pieni valtio, joka maantieteellisen asemansa vuoksi joutui marraskuun lopulla 1939 Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi tilanteessa, jossa puolustusvalmistelut olivat hyvin puutteelliset. Suomi ei sotaa halunnut, vaan joutui hyökkäyksen kohteeksi. Vuonna 1945 päättyneissä sodissa Suomi säilytti itsenäisyytensä, eikä Suomen armeijaa koskaan lyöty. Voimme olla ylpeitä veteraanien uhrauksista ja ylipäätään maan säilymisestä itsenäisenä. Se ei olisi ollut mahdollista ilman taitavaa poliittista ja sotilaallista johtoa. Tunnemme suurta kunnioitusta joukosta poistumassa olevien veteraanien työhön. Perinteen jatkaminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.

Suomessa sotien jälkeinen aika on ollut jälleenrakentamisen ja kasvavan hyvinvoinnin aikaa. Euroopan unionin jäsenyys, vahva kansainvälistyminen ja globalisaatio ovat itsenäisyyttämme ajatellen varsin uusia asioita, jotka kuitenkin ovat teidän nuorten arkipäivää ja kuvastavat varmaan sitä, mitä itsenäisyys teille merkitsee. Reaaliaikainen tiedonvälitys ml sosiaalinen media on korostanut maamme itsenäisyyden ja vakauden merkitystä. Kuulette ja tiedätte maailmanmenosta paljon, vaikka uutisointiin onkin suhtauduttava joskus kriittisesti.

Viime vuonna 100-vuotiaan Suomen juhlavuotta vietettiin sinivalkoisin tunnuksin pyrkien löytämään itsenäisyydestä historiaa kunnioittava aikaisempaa monipuolisempi ja iloisempi tapahtuma. Satavuotisjuhlavuosi uudisti itsenäisyyden juhlinnan perinteitä. Valo, ilo ja sukupolvien välinen kohtaaminen ovat nousseet arvokkuuden ja perinteiden rinnalle.

Yksi uusista perinteistä jatkuu tänään, kun yli 500 lasta kaikkialta Suomesta kokoontuu jälleen lasten itsenäisyyspäivän juhlaan Säätytalolle Helsinkiin. Myös kunnissa on lasten ja nuorten tapahtumilla yhä suurempi painoarvo, mistä tämäkin tilaisuus on hyvä esimerkki. Kunnanvirastolla Harjulinnassa pidettäviin nuorten juhliin osallistuu tänä vuonna kaikki 13–18 vuotiaat nuoret, jotka toivotan tervetulleeksi huomenna. Juhlassa ei ole tiukkaa pukukoodia, siellä on mukavaa ohjelmaa ja maistuvaa tarjoilua. Tervetuloa.

Itsenäisyys on iloinen asia, josta voimme olla ylpeitä. Suomessa ja Parikkalassa ovat asiat hyvin, vaikka kehitettävää aina löytyy. Voimme sitä edistää työtä tekemällä, huolehtimalla muista ja käyttäytymällä asiallisesti. Ketään ei saa jättää yksin. Itsenäisyys on yhdessä tekemistä, jossa kaikki tuntevat osallistuvansa.

Toivotan Teille kaikille iloista ja mukavaa itsenäisyyspäivää!