Hyvä juhlaväki!
Kiitos
kutsusta juhlapuhujaksi Kirjolan koulun ja lukion itsenäisyysjuhlaan. Koen
tämän tehtävän kunnanjohtajana etuoikeutena. Tilaisuuden ohjelmassa on
mukavalla tavalla yhdistetty historia, perinne ja tämä päivä. Tuomalla
näkemykseni itsenäisyyteen haluan osaltani vaikuttaa siihen, mitä te lapset ja
nuoret olette mieltä itsenäisyydestä. Toivon, että myös oppitunneilla
keskustelette asiasta. Menneisyyden tunteminen auttaa meitä ymmärtämään tilannetta
vuonna 2018. Sen avulla voimme olla myös kiitollisia siitä, mitä meillä on ja
nähdä Suomen ja kotiseutumme tulevaisuus valoisana.
Itsenäinen
Suomi täyttää huomenna 101 vuotta. Reilut sata vuotta sitten Suomen
julistautuessa itsenäiseksi oli I MS juuri päättynyt ja Venäjällä riehui
vallankumous. Maassa oli venäläisiä joukkoja, jotka eivät olleet välttämättä
kenenkään johdossa. Tilanne oli sekava. Tuskin kuitenkaan maaseutukunnissa ja täällä
Parikkalassa mietittiin Euroopan tilannetta tai itsenäisen valtion kehitystä.
Päivittäisistä askareista selviytyminen vaati tuolloin ponnistuksia, eikä reaaliaikaista
tietoa maailman tapahtumista ollut.
Itsenäisen
Suomen alkutaival oli vaikea. Venäläisten joukkojen karkottamisesta alkanut
vapaussota kehittyi sisällissodaksi ja olosuhteet vakautuivat vähitellen vasta
loppuvuodesta 1918. Sotaväen rinnalle saatiin toimiva poliisi, rajavartiolaitos
ja tulli, jotka kaikki ovat valtion perustehtäviä ja joiden tehtävänä on
kansalaisten turvallisuuden takaaminen kaikissa olosuhteissa.
Itsenäisessä Suomessa
järjestettiin ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat
vaalit tasan sata vuotta sitten, jolloin Suomen kansallinen eheytyminen alkoi.
100-vuotta sitten kuntavaalit olivat myös lähidemokratian kannalta merkittävät
ja loivat pohjaa kuntien ja suomalaisen yhteiskunnan kehittymiseen. Tiistaina
4.12. oli ensimmäistä kertaa liputuspäivä, jolla juhlistetaan suomalaista
demokratiaa. Demokratia tulee sanoista ”demos”, tavallinen kansa ja ”kratos”
hallita. Sen mukaisesti kunnissa ja meillä Parikkalassa käyttää valtaa
kuntalaiset. Vaalien kautta äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet. Lapset
saavat äänensä kuuluviin vanhempiensa välityksellä ja nuoret voivat sen ohella
tukeutua nuorisovaltuustoon, mikä meillä Parikkalassa tunnetaan Nuorten
toimikuntana.
Suomi oli ennen II MS pinta-alaltaan suuri, mutta
väestöpohjaltaan varsin pieni valtio, joka maantieteellisen asemansa vuoksi
joutui marraskuun lopulla 1939 Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi
tilanteessa, jossa puolustusvalmistelut olivat hyvin puutteelliset. Suomi ei
sotaa halunnut, vaan joutui hyökkäyksen kohteeksi. Vuonna 1945 päättyneissä sodissa
Suomi säilytti itsenäisyytensä, eikä Suomen armeijaa koskaan lyöty. Voimme olla
ylpeitä veteraanien uhrauksista ja ylipäätään maan säilymisestä itsenäisenä. Se
ei olisi ollut mahdollista ilman taitavaa poliittista ja sotilaallista johtoa. Tunnemme
suurta kunnioitusta joukosta poistumassa olevien veteraanien työhön. Perinteen
jatkaminen on meidän kaikkien yhteinen tehtävä.
Suomessa sotien jälkeinen aika on ollut
jälleenrakentamisen ja kasvavan hyvinvoinnin aikaa. Euroopan unionin jäsenyys,
vahva kansainvälistyminen ja globalisaatio ovat itsenäisyyttämme ajatellen
varsin uusia asioita, jotka kuitenkin ovat teidän nuorten arkipäivää ja
kuvastavat varmaan sitä, mitä itsenäisyys teille merkitsee. Reaaliaikainen
tiedonvälitys ml sosiaalinen media on korostanut maamme itsenäisyyden ja
vakauden merkitystä. Kuulette ja tiedätte maailmanmenosta paljon, vaikka
uutisointiin onkin suhtauduttava joskus kriittisesti.
Viime vuonna 100-vuotiaan Suomen juhlavuotta vietettiin
sinivalkoisin tunnuksin pyrkien löytämään itsenäisyydestä historiaa
kunnioittava aikaisempaa monipuolisempi ja iloisempi tapahtuma. Satavuotisjuhlavuosi
uudisti itsenäisyyden juhlinnan perinteitä. Valo, ilo ja sukupolvien välinen
kohtaaminen ovat nousseet arvokkuuden ja perinteiden rinnalle.
Yksi uusista perinteistä jatkuu tänään, kun yli 500 lasta
kaikkialta Suomesta kokoontuu jälleen lasten itsenäisyyspäivän juhlaan
Säätytalolle Helsinkiin. Myös kunnissa on lasten ja nuorten tapahtumilla yhä
suurempi painoarvo, mistä tämäkin tilaisuus on hyvä esimerkki. Kunnanvirastolla
Harjulinnassa pidettäviin nuorten juhliin osallistuu tänä vuonna kaikki 13–18
vuotiaat nuoret, jotka toivotan tervetulleeksi huomenna. Juhlassa ei ole
tiukkaa pukukoodia, siellä on mukavaa ohjelmaa ja maistuvaa tarjoilua.
Tervetuloa.
Itsenäisyys on iloinen asia, josta voimme olla ylpeitä.
Suomessa ja Parikkalassa ovat asiat hyvin, vaikka kehitettävää aina löytyy.
Voimme sitä edistää työtä tekemällä, huolehtimalla muista ja käyttäytymällä
asiallisesti. Ketään ei saa jättää yksin. Itsenäisyys on yhdessä tekemistä,
jossa kaikki tuntevat osallistuvansa.
Toivotan Teille kaikille iloista ja mukavaa itsenäisyyspäivää!