Arvioita maakuntauudistuksen vaikutuksista (5/2017)

Muutama päivä sitten eräs toimittaja tiedusteli maakuntauudistuksen vaikutuksista kunnan talouteen, veroprosenttiin ja henkilöstöön. Toimittajan tiedot olivat varsin hatarat ja eikä hänellä ollut selkeää kuvaa valmistelun vaiheesta. Valitettavasti tällä hetkellä ei aivan yksityiskohtaisesti ja varmuudella voi tilannetta kunnan osalta ennustaa. Toki alustavia ja lukuisia epävarmuustietoja sisältäviä laskelmia on Parikkalassakin tehty.

Etelä-Karjalassa on sosiaali- ja terveystoimen osalta toimittu pitkään kuntayhtymässä ja näin kunnan resurssit on viime vuosien aikana mitoitettu vastaamaan myös vuodesta 2019 alkavaa tilannetta, mihin liittyvä muutos ei talouden ja hallinnon osalta ole niin suuri kuin niissä maakunnissa, jossa ei näitä palveluja ole tuotettu maakunnallisesti. Näin myös henkilöstöön liittyvät paineet ovat meillä kohtuulliset ja hallittavissa. Toki muuan muassa maatalouslomitus on siirtymässä maakunnan vastuulle.

Paljon keskustelua ja kritiikkiä aiheuttanut maakuntauudistukseen liittyvä lakipaketti on eduskunnassa ja saataneen sieltä valmistelun perusteiksi syyskuun alussa. Aika paljon on asioita auki ja viiveet säädöksien ja niiden perusteella annettavien asetusten osalta ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä. Siksi toivon, että uuden valtuuston aloittaessa ja viimeistään marraskuussa meillä on käytössä nykyistä paremmat tiedot vuoden 2019 ja sen jälkeisten vuosien talousarvion ja – suunnitelman perusteista.

Näyttää siltä, että kunnan verotuloista leikataan vuoden 2019 alusta valtiovarainministeriön toimesta 12,5 % maakunnalle, jolloin kunnalle tuloutuu jäljelle jäävät 7 %. Tiedossa on, että samanaikaisesti valtionosuusjärjestelmää leikataan neljän vuoden siirtymäajalla maksimissaan 100 euroa/kuntalainen. Sen jälkeinen tulevaisuus on valitettavasti avoin. Todennäköistä on, että maakunnille rakennettava valtionosuusjärjestelmä tulee pitkällä aikavälillä heikentämään kuntataloutta. Tämä on tietysti tulevan hallituksen ja eduskunnan vastuulla.

Lähtökohta ja realiteetti on, että kunnan palvelut tuotetaan lähivuosina lähes nykyisellä tulopohjalla ottaen tietysti huomioon edellä mainitut leikkaukset, enkä usko hallituksenkaan toteuttavan hanketta siten, että kuntien edellytykset vastata tehtävistään ja palvelutarjonnastaan olennaisesti heikkenevät. Maakuntauudistus toki vaikuttaa kiinteistöistä saataviin vuokratuloihin, joiden osalta tehdään vain siirtymäkauden sopimukset. Lisäksi on auki, mitä tiloja tuleva maakunnallinen soite-yhtiö tarvitsee pitkällä aikavälillä, mikä saattaa jossakin vaiheessa realisoitua riskinä niille kunnille, joista paikallisesti maakunnan yhtiön palveluja karsitaan.

Toisaalta näyttää siltä, että yksityiset toimijat ovat kiinnostuneita senioriasumiseen sopivien ja perusterveydenhuollon kiinteistöistä, mikä saattaa avata kunnalle mahdollisuuksia kiinteistöjen ohella myös yksityiselle palvelutuotannolle. Peruskuntaa leveimmillä hartijoilla maakunta huolehtii jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluista. Näin keskeinen ja väestörakenteen vuoksi todennäköisesti kasvava menoerä jää pois kunnan budjetista.

Maakuntauudistuksen ohella kunnan talouteen ehkä keskeisemmin vaikuttaa pitkällä aikajänteellä kunnan väkiluvun ja työpaikkojen väheneminen, mikä merkitsee palvelutarjonnan ja henkilöstön mitoittamista vastaamaan tarpeita sekä edellyttänee tiivistyvää yhteistyötä kuntien välillä. Toki taloudessa orastava kasvu heijastunee viiveellä kasvukeskusten jälkeen myös peruskuntiin, mikä hieman helpottanee näkymää. Toki valtakunnallisella talous- ja aluepolitiikalla ja jopa seuraavan hallituksen päätöksillä esimerkiksi valtion velkaantumiskehityksen päättämiseksi on oma vaikutuksena myös kuntatalouteen.

Olen tässä blogissa tuonut esille joitakin näkökohtia, jotka ovat varmaan samanlaisia kaikkien ns peruskuntien osalta. Kaiken kaikkiaan on todettava, että en ole erityisen huolestunut Parikkalan tilanteesta ja mahdollisuudesta tuottaa jatkossakin laadukkaat peruspalvelut.

Vesa Huuskonen
Kunnanjohtaja