Arvioita maakuntauudistuksen
vaikutuksista (5/2017)
Muutama päivä
sitten eräs toimittaja tiedusteli maakuntauudistuksen vaikutuksista kunnan
talouteen, veroprosenttiin ja henkilöstöön. Toimittajan tiedot olivat varsin
hatarat ja eikä hänellä ollut selkeää kuvaa valmistelun vaiheesta. Valitettavasti
tällä hetkellä ei aivan yksityiskohtaisesti ja varmuudella voi tilannetta
kunnan osalta ennustaa. Toki alustavia ja lukuisia epävarmuustietoja sisältäviä
laskelmia on Parikkalassakin tehty.
Etelä-Karjalassa
on sosiaali- ja terveystoimen osalta toimittu pitkään kuntayhtymässä ja näin
kunnan resurssit on viime vuosien aikana mitoitettu vastaamaan myös vuodesta 2019
alkavaa tilannetta, mihin liittyvä muutos ei talouden ja hallinnon osalta ole
niin suuri kuin niissä maakunnissa, jossa ei näitä palveluja ole tuotettu
maakunnallisesti. Näin myös henkilöstöön liittyvät paineet ovat meillä
kohtuulliset ja hallittavissa. Toki muuan muassa maatalouslomitus on
siirtymässä maakunnan vastuulle.
Paljon
keskustelua ja kritiikkiä aiheuttanut maakuntauudistukseen liittyvä lakipaketti
on eduskunnassa ja saataneen sieltä valmistelun perusteiksi syyskuun alussa.
Aika paljon on asioita auki ja viiveet säädöksien ja niiden perusteella
annettavien asetusten osalta ovat mahdollisia, jopa todennäköisiä. Siksi
toivon, että uuden valtuuston aloittaessa ja viimeistään marraskuussa meillä on
käytössä nykyistä paremmat tiedot vuoden 2019 ja sen jälkeisten vuosien
talousarvion ja – suunnitelman perusteista.
Näyttää siltä,
että kunnan verotuloista leikataan vuoden 2019 alusta valtiovarainministeriön
toimesta 12,5 % maakunnalle, jolloin kunnalle tuloutuu jäljelle jäävät 7 %.
Tiedossa on, että samanaikaisesti valtionosuusjärjestelmää leikataan neljän
vuoden siirtymäajalla maksimissaan 100 euroa/kuntalainen. Sen jälkeinen
tulevaisuus on valitettavasti avoin. Todennäköistä on, että maakunnille
rakennettava valtionosuusjärjestelmä tulee pitkällä aikavälillä heikentämään
kuntataloutta. Tämä on tietysti tulevan hallituksen ja eduskunnan vastuulla.
Lähtökohta ja
realiteetti on, että kunnan palvelut tuotetaan lähivuosina lähes nykyisellä
tulopohjalla ottaen tietysti huomioon edellä mainitut leikkaukset, enkä usko
hallituksenkaan toteuttavan hanketta siten, että kuntien edellytykset vastata
tehtävistään ja palvelutarjonnastaan olennaisesti heikkenevät. Maakuntauudistus
toki vaikuttaa kiinteistöistä saataviin vuokratuloihin, joiden osalta tehdään
vain siirtymäkauden sopimukset. Lisäksi on auki, mitä tiloja tuleva
maakunnallinen soite-yhtiö tarvitsee pitkällä aikavälillä, mikä saattaa
jossakin vaiheessa realisoitua riskinä niille kunnille, joista paikallisesti maakunnan
yhtiön palveluja karsitaan.
Toisaalta
näyttää siltä, että yksityiset toimijat ovat kiinnostuneita senioriasumiseen
sopivien ja perusterveydenhuollon kiinteistöistä, mikä saattaa avata kunnalle mahdollisuuksia
kiinteistöjen ohella myös yksityiselle palvelutuotannolle. Peruskuntaa
leveimmillä hartijoilla maakunta huolehtii jatkossa sosiaali- ja
terveyspalveluista. Näin keskeinen ja väestörakenteen vuoksi todennäköisesti
kasvava menoerä jää pois kunnan budjetista.
Maakuntauudistuksen
ohella kunnan talouteen ehkä keskeisemmin vaikuttaa pitkällä aikajänteellä
kunnan väkiluvun ja työpaikkojen väheneminen, mikä merkitsee palvelutarjonnan
ja henkilöstön mitoittamista vastaamaan tarpeita sekä edellyttänee tiivistyvää
yhteistyötä kuntien välillä. Toki taloudessa orastava kasvu heijastunee
viiveellä kasvukeskusten jälkeen myös peruskuntiin, mikä hieman helpottanee
näkymää. Toki valtakunnallisella talous- ja aluepolitiikalla ja jopa seuraavan
hallituksen päätöksillä esimerkiksi valtion velkaantumiskehityksen
päättämiseksi on oma vaikutuksena myös kuntatalouteen.
Olen tässä
blogissa tuonut esille joitakin näkökohtia, jotka ovat varmaan samanlaisia
kaikkien ns peruskuntien osalta. Kaiken kaikkiaan on todettava, että en ole
erityisen huolestunut Parikkalan tilanteesta ja mahdollisuudesta tuottaa
jatkossakin laadukkaat peruspalvelut.
Vesa Huuskonen
Kunnanjohtaja