PLA_77197057.jpg
Etusivu / Koulut / Parikkalan lukio / Ylioppilastutkintoon valmistautuvan ohjeisto ja koepäivät

Ylioppilaskirjoituksiin valmistautuvan ohjeistus on opettajien tarkastuksella. Ohjeistus pyritään julkaisemaan ma 25.10.2021.

Kevään 2022 kirjoituksiin ilmoittautumislomake.pdf

Kevään 2022 koepäivät

   
ti 15.3. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe
suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe
to 17.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä
englanti
ranska
espanja
saksa
venäjä
italia
portugali
latina
saame
pe 18.3. äidinkieli ja kirjallisuus (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe
ma 21.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä
englanti
ranska
espanja
saksa
venäjä
ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä
pe 25.3. reaali (uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto)
ma 28.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä
ke 30.3. reaali (psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia)
pe 1.4. saamen äidinkieli ja kirjallisuus -koe

Tutkinnon tulokset lähetetään lukioille 17.5.2022. Tulokset ja kokelaan arvostellut koesuoritukset annetaan kokelaalle ja alle 18-vuotiaan kokelaan huoltajalle nähtäväksi Oma Opintopolku -verkkopalvelussa 18.5.2022 alkaen. (Huom. Ajankohdat ovat alustavia ja muutokset niihin mahdollisia.)

Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuille on koottu tietoa kokelaille https://www.ylioppilastutkinto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/1041-kev%C3%A4%C3%A4n_2022_ylioppilastutkinnon_koepaivat

Kevään 2022 tutkintouudistus

Viimeisin päivitys 25.5.2021.

Keitä kevään 2022 uudistukset koskevat

Uudistus koskee kokelaita, jotka aloittavat ylioppilastutkinnon suorittamisen keväällä 2022 tai sen jälkeen. Tutkinnon suorittaminen alkaa, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran suorittamaan ylioppilastutkinnon kokeita. 

Uusi tutkintorakenne 

Uudessa tutkintorakenteessa ylioppilastutkintoon on sisällytettävä vähintään viiden tutkintoaineen kokeet. Kaikkien kokelaiden on sisällytettävä tutkintoonsa äidinkielen ja kirjallisuuden koe. Lisäksi tutkintoon on sisällytettävä vähintään neljä eri tutkintoaineen koetta vähintään kolmesta seuraavasta ryhmästä: matematiikka, toinen kotimainen kieli, vieras kieli ja reaaliaine. Kokeisiin tulee sisältyä vähintään yksi pitkän oppimäärän koe.


 
Tutkintoon vaadittujen viiden kokeen lisäksi kokelas voi suorittaa yhden tai useamman muun kokeen. Kokelas voi halutessaan suorittaa eri oppimäärien kokeita samassa tutkintoaineessa. Saman aineen eri oppimäärien kokeet voidaan kuitenkin laskea suoritukseksi vain kerran, esimerkiksi lyhyt ja pitkä matematiikka tai evankelisluterilainen uskonto ja ortodoksinen uskonto.

Kokelas voi halutessaan valita toisen kotimaisen kielen kokeen sijasta äidinkieleltään ruotsin- tai suomenkielisille kokelaille tarkoitetun äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen kyseisessä kielessä. Kokelas voi myös halutessaan suorittaa vieraan kielen kokeen sijasta äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen saamen kielessä.  

Lautakunta on julkaissut verkossa toimivan palvelun, jossa voi kokeilla, millaiset koeyhdistelmät täyttävät nämä kriteerit. Pääset palveluun tästä.

Ylioppilaaksi valmistuminen 

Kokelas valmistuu ylioppilaaksi suoritettuaan hyväksytysti ylioppilastutkintoon vaadittavat kokeet sekä lukion oppimäärään kuuluvat opinnot.  Lukion oppimäärän sijaan kokelaalla voi olla suoritettuna muu lainsäädännössä mainittu tutkinto tai opinnot: 

  1. aiemmin suoritettu lukiokoulutuksen oppimäärä tai vastaava ulkomainen koulutus
  2. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun ammatillisen perustutkinto tai sitä vastaava aiempi tutkinto
  3. muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun perusopetuksen oppimäärälle tai sitä vastaavalle aikaisemmalle oppimäärälle perustuvan vähintään kaksivuotisen ammatillinen tutkinto tai sitä vastaavat opinnot sekä Ylioppilastutkintolautakunnan määräämät lisäopinnot.

Tutkinto voi jatkossakin tulla suoritetuksi myös hylätyn arvosanan estämättä, kompensaatiolla. Kompensaatiota voidaan käyttää, jos kokelaan suorittamien muiden kokeiden arvosanat osoittavat tietoja ja taitoja sekä riittävää kypsyyttä, eikä kokelas ole kirjallisesti kieltänyt hylätyn arvosanan merkitsemistä todistukseen. Kompensaatiota ei voida käyttää, jos koe on katsottu hylätyksi vilpillisen menettelyn tai tutkintojärjestyksen rikkomisen vuoksi tai kokelas ei ole saapunut koetilaisuuteen tai jättänyt koesuoritusta arvosteltavaksi. 

Ylioppilastutkinnon kokeiden suorittaminen 

Tutkintoon vaadittavat kokeet suoritetaan enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa kolmella seuraavalla tutkintokerralla. Jos kokelas tulee hylätyksi jossakin valmistumisen edellyttämässä kokeessa kolmannella tutkintokerralla, tutkinnon suorittaminen voi ulottua kuuteen tutkintokertaan. Tutkintoon voi kuitenkin lisätä uusia kokeita vain ensimmäisen kolmen peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jos kokelas on valinnut vaativamman tason kokeen aineessa, jossa on kahden tason mukaisia kokeita, ja saanut koesuorituksesta hylätyn arvosanan, hän voi kokeen uusiessaan vaihtaa sen tason. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että vaadittuihin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe. 

Sairastuminen, ulkomailla tapahtuva päätoiminen opiskelu tai muun niihin rinnastettava painava syy voi pidentää tutkinnon suorittamista 1-2 tutkintokertaa. Jos kokelaan tutkinnon suorittaminen keskeytyy tällaisesta syystä ja kokelas on estynyt osallistumasta kaikkiin kyseisen tutkintokerran kokeisiin, rehtorin on lähetettävä asiasta kirjallinen hakemus lautakuntaan.  

Hyväksyttyä koetta voi uusia rajoituksetta. Tutkinnon valmistumisen jälkeen hylättyä koetta voi uusia rajoituksetta ja tutkintoa voi täydentää uusilla tutkintoaineilla ja oppimäärillä. 

Tutkinnon aloittaminen uudestaan, hylätyn tutkinnon jälkeen tai erillisistä kokeista 

Ylioppilastutkintolautakunta voi hakemuksesta erityisen painavan syyn vuoksi päättää, että kokelas voi tutkinnon ollessa kesken aloittaa tutkinnon suorittamisen alusta. 

Tutkinto katsotaan hylätyksi, jos kokelas ei ole suorittanut tutkintoa kolmen tutkintokerran, hylätyn kokeen uusimiseen käytettävien tutkintokertojen ja mahdollisten tutkinnon keskeytymisestä myönnettyjen jatkokausien mukaisessa ajassa. Tutkinnon suorittamisen voi tällöin aloittaa uudelleen. Kokelas voi sisällyttää hylättyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisestä.

Ylioppilastutkinnon kokeita voi suorittaa erillisenä, jos kokelas ei ole suorittanut ylioppilastutkintoa eikä hän ole lukiokoulutuksen opiskelijana suorittamassa lukion oppimäärää ja suomalaista ylioppilastutkintoa tai ammatillisen koulutuksen opiskelijana suorittamassa ammatillista perustutkintoa. Erillisistä kokeista ei muodostu ylioppilastutkintoa. Jos erillisiä kokeita suorittanut kokelas haluaa myöhemmin suorittaa ylioppilastutkinnon, erillisinä kokeina suoritetut hyväksytyt kokeet voidaan sisällyttää tutkintoon kolmen vuoden ajan erillisen kokeen hyväksymisestä.  

Kokeiden suorittaminen ilman maksua

Oppivelvollisuuden laajeneminen vaikuttaa ylioppilastutkinnosta perittäviin tutkintomaksuihin. Maksuttomuus koskee pääasiassa niitä opiskelijoita, jotka aloittavat lukion syksyllä 2021 tai myöhemmin. Oppivelvollisuus ja maksuttomuus koskee vain Suomessa vakinaisesti asuvia. Oppivelvollisuus ja maksuttomuus ei koske niitä opiskelijoita, joiden kotikunta on Ahvenanmaalla.

Kokelas voi ilmoittautua maksuttomasti viiteen ensimmäiseen kokeeseen. Seuraavista kokeista peritään maksu. Jos kokelas ilmoittautuu saman tutkintokerran aikana useaan kokeeseen siten, että kokeita tulee yhteensä enemmän kuin viisi, kokelas valitsee maksuttomasti suoritettavat kokeet.

Jos kokelas saa maksuttomasti suoritetusta kokeesta hylätyn arvosanan, hän saa uusia kokeen ilman maksua muutamin poikkeuksin. Hylätyn kokeen uusimisesta peritään maksu esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

  • Kokelaan koe on hylätty, koska kokelas on jättänyt saapumatta koetilaisuuteen.
  • Kokelaan koe on hylätty, koska kokelas ei ole jättänyt koesuoritusta arvosteltavaksi.
  • Kokelaan koe on hylätty vilpin tai koetilaisuuden järjestyksen häiritsemisen vuoksi.

Maksuttomuus ei välttämättä kata kaikkia ylioppilastutkinnon valmistumisen edellyttämiä viittä koetta, jos kokelas suorittaa tutkinnossaan enemmän kuin vaadittavat viisi koetta. Viiden ensimmäisen kokeen ja näiden kokeiden hylättyjen arvosanojen suorittaminen antaa kokelaalle kuitenkin mahdollisuuden ylioppilastutkinnon maksuttomaan suorittamiseen, mikä on ollut oppivelvollisuuden laajentamisen tavoitteena.

Oppivelvollisuus ja oikeus maksuttomaan koulutukseen laajenee vuosiluokka kerrallaan. Oikeus maksuttomaan lukiokoulutukseen ja ylioppilastutkintoon alkaa syksyllä 2021 niillä opiskelijoilla, jotka siirtyvät lukioon suoraan perusopetuksesta. Vastaavasti myös kahden tutkinnon eli ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaminen maksuttomasti laajenee vuosiluokka kerrallaan.

Maksuttomuus päättyy yleensä siihen, että opiskelija saa ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon tai niitä vastaavat ulkomaiset opinnot valmiiksi. Jos opiskelija suorittaa samanaikaisesti ammatillista koulutusta ja lukion oppimäärää, maksuttomuus päättyy, kun opiskelija on suorittanut ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon.

Jos opiskelija etenee eri tahdissa kuin oma ikäluokkansa tai hänen opintopolkunsa on epätyypillinen, opiskelijan oikeus maksuttomaan kokeiden suorittamiseen pitää tarkistaa opiskelutietojen ja lainsäädännön perusteella. Maksuttomuudesta säädetään muun muassa:

  • Maksuttomuus päättyy sen kalenterivuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta ellei opiskelijalle myönnetä erikseen maksuttomuuteen pidennystä.
  • Oppivelvollisuus ja maksuttomuus eivät koske niitä opiskelijoita, joiden perusopetusta koskeva oppivelvollisuus on päättynyt ennen 1.1.2021.
  • Maksuttomuus ei koske niitä opiskelijoita, jotka eivät ole olleet oppivelvollisia uuden oppivelvollisuuslain mukaan (esimerkiksi opiskelijat, jotka ovat muuttaneet Suomeen oppivelvollisuusiän jälkeen).

Opiskelijoiden oikeutta maksuttomaan koulutukseen ja oppivelvollisuuden laajenemista kuvataan tarkemmin opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivulla https://minedu.fi/kysymyksia-ja-vastauksia-oppivelvollisuudesta.

Kysyttyä 

Miten voin suorittaa eri tasoisia kokeita? 

Kokelas saa lisätä tutkintoonsa uusia aineita ja oppimääriä kolmen tutkintokerran ajan. Kokelaalla pitää olla kolmen kerran jälkeen kasassa riittävä määrä aineita ja oppimääriä, joilla hän voi valmistua.

Mukana pitää olla vähintään yksi pitkän oppimäärän koe. Kokelaalla saa siis olla suoritettuna esimerkiksi pitkän ja lyhyen matematiikan koe tai pitkän ja lyhyen englannin koe.

Jos kokelas ei ole saanut lukiokursseja tai muita tutkintoon vaadittavia opintoja kasaan ja on käyttänyt kolme tutkintokertaa, ei oppimäärän vaihtaminen tai uusien kokeiden lisääminen ole mahdollista, ellei kyse ole hylätyn kokeen pitkän oppimäärän vaihtamisesta lyhyeen oppimäärään (16 § 2 mom.). Tällöin kokelaalla pitää kuitenkin olla jossain muussa aineessa pitkä oppimäärä suoritettuna.

Kun kokelas saa vaadittavat lukiokurssit tai muut opinnot valmiiksi ja ylioppilastutkintoon vaadittavat kokeet suoritettua, hän valmistuu ylioppilaaksi. Tämän jälkeen hän voi täydentää tutkintoaan vapaasti eri oppimäärien kokeilla. 

 

Lisäksi Ylioppilastutkintolautakunta on päivittänyt koronatiedotussivuaan. Sivulle on lisätty tietoa yllä mainituista asioista ja täydennetty kysymyslistaa syksyn tutkintoon valmistautumisesta. Linkki koronasivulle: https://www.ylioppilastutkinto.fi/koronavirukseen-varautuminen

 

Takaisin ylös
Copyright © Parikkalan kunta 2021